Asunnossa hometta ja paha kosteuvaurio. Lapsi vielä juuri tulossa maailmaan näillä näppäimillä. Mitä pitää tehdä? Onko kaikki mennyttä ja roskiskamaa? Voiko homeongelmasta selvitä?
Instagramin puolelta olettekin varmaan monet huomanneet, että tosiaan meiltä meni niin sanotusti koti nyt alta ja irtaimisto siinä mukana. Asuimme vuokra-asunnossa Tallinnan keskustassa. Vuokraa maksettiin lähemmäs 3000€ kuussa, eli kyseessä piti olla hyvinkin korkeatasoinen asunto. Kyseessä tosiaan kerrostalo, joka rakennettu noin 2009, eli sinänsä rakennuksena ei mikään kovinkaan vanha. Hienot oli maisemat, meri suoraan edessä, johon esteetön näkyvyys kahdelta pitkältä lasitetulta seinältä. Aika unelma-asunto siis, olisi voinut luulla. MUTTA, sitten paljastuivat kosteusongelmat ja home niiden myötä.
Kuvat ja videot kodistamme ennen tätä kaikkea löydät Instagramin puolelta @ninasarjolahti ja profiilin highlightseista, ”Tallinnan koti” ja ”Lastenhuone” -albumeista.
Sisällysluettelo
Miten asunnon home löytyi?
Pikaisesti selostettuna kaikki tapahtui näin: Rankkasateella tuli vettä ikkunoista sisään, aloimme itse tutkia ikkunan karmeja ja huomasimme makuuhuoneen, lastenhuoneen ja työhuoneen ikkunoiden pielien olevan täysin märkiä. Kosteusmittari näytti monessa kohtaa 100% eli umpimärkää.
Remontti sovittiin ja purkutöissä löytyi odotetusti hometta. Remontin kestoksi annettiin ensin muutama päivä, sitten viikko ja sitten 3 viikkoa. Vaadimme homeanalyysin, emmekä suostuneet siihen, että märät materiaalit vain vaihdetaan kuiviin ja that’s it. Löydetyt homeet olivat Penicillium ja Stachybotrys chartarum. Jälkimmäinen on erittäin toksinen kuivana, ei tosin litimärkänä geelinä, kuten se meillä ilmeni. Tosin, kukaan ei voi tietää onko kyseinen paikka jossain kohtaa kuivahtanut vaiko ei.
Voiko homeasuntoon muuttaa remontin jälkeen?
Periaatteessa asuntoon voi muuttaa homeen puhdistuksen jälkeen. Mutta se edellyttäisi ensinnäkin oikeaoppisen korjauksen (super tarkkoine suojauksineen ja remonttialueen eristystoimenpiteineen) sekä perusteellisen ja laajan siivouksen remontin jälkeen. Sellaisen täydellisen lattiasta kattoon siivouksen. Silti jäljelle jäisi vielä epätietoisuus. Onkohan home ehtinyt leijailla irtaimistoon? Onko puhdistus karkottanut homeen? Jatkuuko oireilu? Onko tämä oire nyt jotain homeoireilua…?
Virossa ei nuo kyseiset toimenpiteet ollut kaikille niin selviä. Homeet tultiin purkamaan ilman hengityssuojia, huoneiden ovet pidettiin auki ja kuljettiin edes takaisin miten sattui. Muovitukset tehtiin vähän sinne päin ja voi vain arvata, millainen loppusiivous olisi ollut. Suomessa homeongelmat otetaan todella vakavasti, muissa maissa ei niinkään, tuntuu olevan. Muistan Kyproksella asuessanikin, kuinka maalarimies saapui ratkaisemaan suihkun katon ongelmaa. Katto oli aivan mustan liejun tai ties minkä aineen peitossa, ja ratkaisunahan oli toki maalaus – että ei kun uutta maalia vaan päälle ja avot! Ihan kauheeta.
Me emme muuttaisi takaisin homelöydöksen jälkeen. Se epätietoisuus on vain liian kamalaa. Nyt toki päätös oli helpompi tehdä, kun kyseessä oli vuokra-asunto, eikä rakas omistusasunto. Jos asuntoon muuttaa takaisin, pitäisi kaikki irtaimisto imuroida (HEPA -suodattimen omaavalla koneella) ja pestä huolellisesti. Jotkut puhuvat kemiallisen puhdistuksen puolesta, toiset taas vastaan. Sanotaan, että kemiallinen pesu voi pilata kankaan, eikä välttämättä esimerkiksi paksut patjat puhdistu täydellisesti. Muovin sanotaan imevän myös todella tehokkaasti homeitiöitä, eli sekään ei ole materiaalina sen helpompi puhdistaa. Me saimme monesta eri neuvontanumerosta Suomessa (neuvontaa antavat eri tahot Hengitysliitosta Hometalkoot -sivustoon…) vinkin, että sen, mitä voitte jättää, jättäkää. Lähtekää pois asunnosta ja pian ja ottakaa ongelma vakavasti.
Mitä teemme nyt?
Moni on kysellyt, mitä ihmettä nyt keksimme. Lapsikin on syntymässä ihan näillä näppäimillä. Me päätimme lopettaa vuokrasopimuksen kyseisessä asunnossa ja jättää kaiken irtaimiston asuntoon. Valitettavaa on se, että luultavammin asunto vuokrataan eteenpäin ihan normaalisti. Voihan toki olla, ettei mitkään kalusteet ole ”saastuneita”, mutta voi myös olla, että on. Toivon todella, että ongelmat korjataan ja tehdään kunnon siivoukset ennen seuraavia asukkaita.. 🙁 Kunpa ihmiset ottaisivat vastuun näistä, eivätkä esimerkiksi vuokraisi/myisi asuntoja tai taloja vain eteenpäin, tai myisi mahdollisesti ”saastuneita” huonekaluja. Me emme enää ikinä osta käytettynä mitään. Ei muovia, ei tekstiilejä, ei puuta, ei mitään. Sen verran pelästyimme. Eikä kukaan olisi noin ulkoa meidänkään kalusteista voinut ikinä kuvitellakaan, että niissä olisi jotain vikaa, jos olisimme jotain kaupanneet. Käyttäkää harkintaa ostaessanne jotain käytettyä.. etenkin lasten juttuja. :/
Nyt siis olemme antaneet kotimme pois ja sen lisäksi koko omaisuutemme irtaimiston osalta. Ainoat, mitä pelastimme mukaamme, olivat omat ja lapsen vaatteet, turvatuoli ja telakka (olivat autossa jo) sekä lastenvaunut. Nämä olivat eristyksissä muista tiloista ja mikäli silti haluaisi tehdä varotoimenpiteitä, kuten pesua, on se näille tavaroille helppo tehdä. Niin ja astiat ym toki säilyivät, kun nekin voidaan niin korkeissa lämpötiloissa pestä.
Nyt olemme ilman kotia ja irtaimistoa Tallinnan hotellissa asumassa. Ainakin on täysi vapaus muuttaa minne päin maailmaa tahansa, että eipä ole irtaimistoa taakkana! Jos pitää niitä hyviä puolia löytää. Ja onneksi vauva ei syntynyt kyseiseen asuntoon, kuka ties olisimmeko alkaneet oireilla (nyt oli vain pientä nenän tukkoisuutta ja koirilla outoja infektioita..). Me pärjäämme ihan hyvin hotellissa vastasyntyneenkin kanssa. Onpahan ainakin valmis aamiainen ja lounge -iltapala joka päivä sekä lisäksi muut vielä siivoavat ja vaihtavat pyyhkeet sekä lakanat. Eikä tarvitse kysellä koska remontti valmistuu ja tehdäänkö millainen loppusiivous jne.. Kaikesta löytyy aina jotain hyvää – jollei heti, niin jonkin ajan kuluttua. Kaikki tapahtuu jostain syystä, uskon. Edelleen.
