Kapalointi ja kantoliinan käyttö on ollut aiempina vuosikymmeninä ja vuosisatoina hieman yleisempää, mutta on viime vuosina jokseenkin ollut katoava ilmiö, valitettavasti. Luin aiheesta jo alkuraskaudesta ja koska syyt ja hyödyt kävivät itselleni hyvin järkeen ja kuulostivat varsin luontevilta, niin ajattelinkin koota nyt muutaman pointin myös teille muille aiheesta kiinnostuneille! Lukemani asiat perustuvat enimmäkseen lääkäri Harvey Karpin oppeihin (kapalointi). Sama lääkäri, joka on kirjoittanut (suosikki)kirjani The Happiest Baby ja luonut Happiest Baby Snoo vauvan älysängyn. Ymmärrän, että jokainen vauva on yksilö, mutta kyseessä on kuitenkin hyvinkin laajasti käytetty käytäntö, joten uskon siitä olevan monille apua ja hyötyä.
Meillä on itsellä käytössä/odottamassa valmiina seuraavat tuotteet:
- Kapalointiliina Babyluv – toimitus myös Suomeen! Yöajalle on myös jemmassa meillä tarrallinen versio.
- Kantoliina Babyluv (kääk, mitenköhän nopeasti sitä oppii oikean sidontatekniikan)
- Kantoreppu (kun lapsi oppii kannattelemaan päätään ja jos luopuu liinasta ollenkaan) Stokke MyCarrier
Sisällysluettelo
Kapalointi – hyödyt
1 Kapalointi voi rauhoittaa vauvaa
Noin kiteytettynä kapaloinnin sanotaan olevan monesti tehokasta, koska se voi rauhoittaa vauvaa tehokkaasti muistuttamalla kohdun olotilaa. Kohdussahan on ahdasta ja tilaa suorana makoilemiselle kädet suorina sivuilla esimerkiksi ei ole.
Viime vuosina ja vuosikymmeninä kapalointi on ymmärtääkseni vähentynyt melkoisesti, etenkin kehittyneemmissä maissa. Vauvaa ei haluta ”sitoa”, vaan sen ajatellaan haluavan ja tarvitsevan vapautta. Vertaamme monesti vauvaa ehkä jopa itseemme – ”ethän sinäkään haluaisi maata kädet ja jalat sidottuina?”, voi kuulla esimerkiksi kysyttävän, kun on kapaloinnista puhe. Mutta eihän meissä aikuisissa ja meidän haluissamme ole mitään samaa vauvan kanssa. Me emme esimerkiksi voisi olla 9kk kohdun ahtaudessa tai nukkua kymmeniä tunteja vuorokaudessa selällämme yhdessä asennossa.
Kohdussa vauva on tottunut liikkeeseen, ääniin ja ahtauteen. Kädet saattavat olla koukussa, mutta rentoutuessaan ulkomaailmassa tai nukkuessaan, kädet monesti suoristuvat. Näin ollen kapaloinnissa suoriksi aseteltavat kädet eivät aiheuta ongelmaa. Ilmeisesti keskoslapset voi kuitenkin alussa kapaloida kädet koukussa. Sitten isompana kädet jo saattavat päästä karkuun liinan suojista ja aiheuttaa huutokohtauksen.
2 Kapalointi voi parantaa unen laatua
Vauvoilla on myös tiettyjä luontaisia refleksejä; itku on keino viestiä, aivastaminen auttaa ylimääräisen lian tai muun poistumisen nenäkanavista, suun kosketus voi aiheuttaa suun avautumisen (ruokintarefleksi) tai kämmenen sisäpinnan kosketus voi aiheuttaa pienen puristusotteen (kiinni pitäminen). Lisäksi on vielä refleksi nimeltään Moro. Refleksi, joka aktivoituu/tapahtuu monesti vauvan ollessa selinmakuulla – kädet hamuavat tavallaan otetta.
Sanotaan, että tämä voi aiheutua ns. putoamisen tunteesta, vauva kun ei ole juuri tottunut makaamaan selällään kädet vapaina. Sanotaan, että tämä on luontainen refleksi tarttua emoon/äitiin kiinni putoamisen tunteen kokiessa.. No, niin tai näin, sanotaan, että kapalointi myös voisi estää tätä Moro refleksiä ja näin sallia rauhallisemman nukkumisen.
3 Kapalointiliina pitää vauvan lämpöisenä
Tiivis asento ja hengittävä kangas ympärillä pitää vauvan lämpöisenä. Jalat eivät sotkeudu housuihin tai liian suureen asuun. Hyötyjä on monia! On kuitenkin tottakai tärkeää, että kangas on laadukasta ja hengittävää, ja ettei vauva kuumene liikaa. Meille on tulossa talvivauva, joten kapaloinnista ja liinan lämmöstä voi olla paljon iloa!
4 Kapalointi osana rauhoittelurutiinia
Myös H.Karp korostaa kirjassaan sitä, että kapalointi on yleensä vain osa vauvan rauhoittelua ja rauhoittumista. Se mahdollistaa usein paremmin muiden keinojen vastaanottamisen – kun kädet eivät huido hulluina sivuilla tai raavi kasvoja, on vauvan helpompi keskittyä muihinkin rauhoituskeinoihin, kuten kohinaan, värinään tai muihin liikkeisiin. Minusta ainakin tämä kuulostaa varsin järkeenkäyvältä!
Monissa maissa vauvoja kannetaan kaiket päivät, jolloin kapalointi tai kantoliinan käyttö on turvallisempaa ja helpompaa.
Kapaloinnin lopettamisajasta ollaan montaa mieltä. Jotkut lopettavat kapaloinnin, kun lapsi osaa kääntyä omatoimisesti vatsalleen. H.Karp taas suosittelee kapaloinnin jatkamista tällöinkin, sillä se voi jopa estää vauvan kääntymistä vatsalleen. Edellä mainitut ajatukset siis perustuvat siihen ajatukseen kaikki, että vatsallaan nukkumista ei pidetä eri tutkimusten ja statistiikan perusteella turvallisena.
Kantoliina – hyödyt
Ostin jo valmiiksi vauvalle Stokken kantorepun, mutta tutustuessani aiheeseen paremmin, totesin, että haluaisin kokeilla myös kantoliinan käyttöä. Etenkin ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina se on varmasti vauvalle mukavampi ratkaisu. Ja toki vauva ei alussa vielä pysty kannattelemaan päätään, joten kantorepun käyttö olisi muutenkin vähän myöhempien kuukausien juttu.
Koska kapalointi on jotenkin itselleni kovin luontevalta kuulostava vaihtoehto, osuu kantoliina mielestäni aika samaan kategoriaan. Jälleen tapa, joka on ollut vuosisatoja käytössä. Tapa, joka on edelleen vahvasti läsnä esimerkiksi kehitysmaissa. Jotenkin voin hyvin uskoa, että vauva on tyytyväinen sen ollessa lähellä ihoa, kantoliinan rauhassa ja turvassa. Onhan vauva kohdussakin pitkän ajan koko ajan pomppien mukana äidin matkassa 🙂
Gallup 🙂 Kuinka moni teistä on käyttänyt kapalointia tai kantoliinaa? Onko jäänyt tavaksi vai miten käyttö teillä sujui? Olisi super mielenkiintoista kuulla kommentteja kokeneemmilta! <3
